Olohuoneen sisustus rakennettiin pitkään tv-tason ja kirjahyllyn ympärille. Moni muistaakin legendaariset tv-taso-kirjahylly -yhdistelmät eli tv-alttarit: seinän peittävät kirjahyllyt, joissa oli paikkansa niin televisiolle, kirjoille kuin rippikuvillekin.
Mitä tapahtuu suomalaiselle olohuoneelle, kun kirjahyllyn ja tv-tason rooli pienenee?
Yhä useammin tv kiinnitetään seinään ja kirjat luetaan lukulaitteelta, joten olohuoneen sisustus rakennetaan ihmisiä, ei esineitä varten.
Pieni tv-taso ajaa asiansa mediakalusteena, sirojalkainen senkki tai lipasto piilottaa sisäänsä levyt ja kirjat ja tikashyllylle tai avohyllylle nostetaan rakkaat muistot ja tärkeät koriste-esineet.
Sisustusesineitä ei enää kadoteta suureen kirjahyllyyn, vaan niille varataan oma paraatipaikka olohuoneen tasolta, lipaston tai piirongin päältä. Kevyet avohyllyt ja sisustustikkaat toimivat myös oivana koriste-esineasetelman paikkana.
Asetelman voi koostaa valokuvista, viherkasveista, kirjoista ja vaikka äänilevyistä – mistä vain, mikä kertoo kodin asukkaista.
Hyllystöihin haetaan persoonallisuutta keramiikalla, itse tehdyillä esineillä ja kirpputorilöydöillä. Perintöesineet saavat esittää pääosaa ja tavaroiden sijaan hyllystö koostuu tarinoista ja tunnelmista.
Entä jos kirjahylly sisältöineen onkin tärkeä sisustuselementti? Silloin kirjahylly rauhoitetaan kirjoille, totta kai. Kirjoja täynnä oleva lukunurkka kertookin asukkaansa mielenkiinnon kohteet, sekä lukeneisuuden. Ennen kirjahylly olikin älykkäiden asukkaiden merkki.
Kirjahyllyn eteen somistetaan lukunurkkaus muhkealla nojatuolilla ja jalkalampulla. Televion paikka on edelleen jossain muualla kuin kirjojen seassa.
Kirjahylly voi toimia myös ison olohuoneen tilanjakajana: lokerikkohyllyyn voi sijoittaa kauniit astiat, lasit ja maljakot tuomaan iloa ja väriä jokaiseen päivään.
15.02.2017 10:17